Narila
Narilan kylä sijaitsee 22 km Juvan kirkolta Pieksämeälle päin. Kylältä on matkaa Pieksämäelle 41 km ja Mikkeliin 51 km. Asutus kylällä sijoittuu Pieksämäen ja Kalvitsan maanteiden sekä niiltä haarautuvien pienempien tieyhteyksien varteen.
Maisema on pääsääntöisesti pelto- ja metsävaltaista. Eteläpäässä kylää sijaitsee Saarijärvi. Lisäksi kylän alueella on isoja suoalueita sekä muutama pieni tummavetinen lampi. Kylän paikkanimistö juontaa juurensa monelta osin luonnonmerkkien (esim. Pitkäselkä, Rutkonmäki), eläin- ja kasvikunnan (Leppämäki, Repomäki) sekä ihmisten sekä heidän toimintansa mukaan (Myllymäki, Tuomaanmäki).
Kylän vanhimmat asumukset ovat 1600-luvulta. Kylällä on aikojen saatossa toiminut 4 kestikievaria, joista vanhin oli Paunolan talossa 1750-luvulla. Entisaikaan kylällä on ollut useita hiilimiiluja, tervankeittopaikkoja ja Juvan kivikirkon rakentamisen aikaan myös kalkkiruukki. Viimeinen paja lopetti toimintansa 1970-luvulla. Kylän kahdeksasta tuulimyllystä on vielä pystyssä yksi kylän eteläosissa Kansalan tilan mailla. Mylly sai uudet siivet vuonna 2013.
Aktiivimpaan aikaan kylällä toimi 2 kauppaa ja posti. Vanhin kauppa aloitti toimintansa 1912. Postitoimipiste ja viimeinen kauppa sulkivat ovensa 2000-luvun alkupuolella. Nykyään matkaa lähimmälle maitopurkille tulee 17 km.
Koulu aloittii toimintansa kylällä 1920, jolloin se toimi kolme vuotta Mikkolan tuvassa jopa 50 oppilaan opetuspaikkana. 1924 koulu siirtyi kunnan omistamaan taloon. Viimeisin koulutalo valmistui 1947 jossa koulu toimi aina vuoteen 1970 saakka. Enimmillään koulussa oli yli 70 oppilasta. Nykyään entinen koulu on yksityisomistuksessa.
Kylän elinkeinorakenne oli vielä 90-luvulla pääosin maatalousvaltainen. Nykyään kylällä toimii yksi lypsytila sekä munituskanala.
Järjestötoiminta oli 50-luvulla kylällä vilkasta. Tällöin toiminnassa oli mm. sonniosuuskunta, kalastuskunta, kuivuriyhtymä ja nuorisoseura. Tällä hetkellä aktiivisimmat yhdistykset ovat Pohjois-Juva Erä sekä Pohjois-Juvan Martat.
Kylän keskustasta löytyy vuonna 2013 kunnostettu tenniskenttä, 1 km pituinen valaistu latu talvisin sekä metsästysseuran ylläpitämä kota, joka on kyläläisten käytössä.
Maisema on pääsääntöisesti pelto- ja metsävaltaista. Eteläpäässä kylää sijaitsee Saarijärvi. Lisäksi kylän alueella on isoja suoalueita sekä muutama pieni tummavetinen lampi. Kylän paikkanimistö juontaa juurensa monelta osin luonnonmerkkien (esim. Pitkäselkä, Rutkonmäki), eläin- ja kasvikunnan (Leppämäki, Repomäki) sekä ihmisten sekä heidän toimintansa mukaan (Myllymäki, Tuomaanmäki).
Kylän vanhimmat asumukset ovat 1600-luvulta. Kylällä on aikojen saatossa toiminut 4 kestikievaria, joista vanhin oli Paunolan talossa 1750-luvulla. Entisaikaan kylällä on ollut useita hiilimiiluja, tervankeittopaikkoja ja Juvan kivikirkon rakentamisen aikaan myös kalkkiruukki. Viimeinen paja lopetti toimintansa 1970-luvulla. Kylän kahdeksasta tuulimyllystä on vielä pystyssä yksi kylän eteläosissa Kansalan tilan mailla. Mylly sai uudet siivet vuonna 2013.
Aktiivimpaan aikaan kylällä toimi 2 kauppaa ja posti. Vanhin kauppa aloitti toimintansa 1912. Postitoimipiste ja viimeinen kauppa sulkivat ovensa 2000-luvun alkupuolella. Nykyään matkaa lähimmälle maitopurkille tulee 17 km.
Koulu aloittii toimintansa kylällä 1920, jolloin se toimi kolme vuotta Mikkolan tuvassa jopa 50 oppilaan opetuspaikkana. 1924 koulu siirtyi kunnan omistamaan taloon. Viimeisin koulutalo valmistui 1947 jossa koulu toimi aina vuoteen 1970 saakka. Enimmillään koulussa oli yli 70 oppilasta. Nykyään entinen koulu on yksityisomistuksessa.
Kylän elinkeinorakenne oli vielä 90-luvulla pääosin maatalousvaltainen. Nykyään kylällä toimii yksi lypsytila sekä munituskanala.
Järjestötoiminta oli 50-luvulla kylällä vilkasta. Tällöin toiminnassa oli mm. sonniosuuskunta, kalastuskunta, kuivuriyhtymä ja nuorisoseura. Tällä hetkellä aktiivisimmat yhdistykset ovat Pohjois-Juva Erä sekä Pohjois-Juvan Martat.
Kylän keskustasta löytyy vuonna 2013 kunnostettu tenniskenttä, 1 km pituinen valaistu latu talvisin sekä metsästysseuran ylläpitämä kota, joka on kyläläisten käytössä.
